Nettles & Slime

Feminism, politics, and all kinds of fucking emotions

Feministin vuosi 2015


Johtaja Saara Särmän haastattelun kautta Nyt-liite on julistanut vuoden 2015 feminismin vuodeksi.

Samaan aikaan kuin luin artikkelia, kanssafeministi kysyi joukolta feministejä, missä hetkissä feminismi tekee onnelliseksi?

Vuosi 2015 oli minun feminismille kuin posliini pönttö ripulille. Varpusparvet pärskähtivät, huuhtelu ei pyyhkinyt jälkiä, yllätyksellisyydestä tuli poikkeuksen sijaan sääntö.

Vuoden alussa minulle annettiin elämäni ensimmäiset potkut, koska osallistuin antirasistiseen protestiin. Olin työttömänä keskellä lumikinoksia ja pelkäsin pimeää. Keväällä minulla oli kolme eri työpaikkaa eikä vapaapäiviä viikkoihin. Puutarhurin apulaisena sain istuttaa kevään ensi orvokit. Tarjoilijana tuntupalkkani oli kolme dollaria tunnissa. Kukkaputiikissa käärin tyyriit designer maljakot silkkipaperiin ja rapsuttelin asiakkaiden sylikoiria.

Feministisessä aktivistiryhmässä järjestimme tanssibileet kerätäksemme rahaa äidille, jonka pojan poliisit murhasivat.

Heinäkuussa vietin kuukauden Ford Aerostar vm. 1989 tahmaisessa ratissa Oregonin vuorilla ja laaksoissa.

Elokuussa muutin Helsinkiin. Helsingissä alkoi vitutus. Vitutuksesta syntyi tämä blogi.

Feminismi pingottaa luomet auki: vanne kiristää ohimoita, silmissä sumenee, kiukku purkautuu ja kädet tärisevät näppiksellä. Kaverit ja perhe kyllästyvät kyynisyyteen. Soini kummittelee painajaisissa. Valtarakenteiden tiedostaminen ja pyrkimykset purkaa niitä ahdistavat useammin kuin antavat aihetta iloon.

Mikä minun feminismissäni teki minut onnelliseksi vuonna 2015?

Omat hetket. Työttömän hiljainen iltapäivä: ulkona on pakkasta, lumikinokset, sälekaihtimen siivilöimä iltapäivä aurinko. Muut ovat jossain, kädessä on kuukautiskuppi ja lankkulattialla taideteos.

Kirjallinen ilmaisu. Käpristyneet kuittipaperit: Hey bartender, you got a pen I can use?

Toiset feministit. Sunnuntai-iltana teekupit kourassa perustetaan facebook-ryhmä. Vallankumous kytee yksiöissä, joihin kutsutaan kaverit.

Toiset feministi. Puhelimeen vastaa ystävä, joka on juuri linkannut sen uusimman vitutus artikkelin. Luurien kautta vitutuksesta syntyy ruutia ja ruudilla räjäytetään toimittajan twitter-tili. #paskinhallitusikinä #nollatoleranssi

Feministiset taitelijat : Kesäkuinen ilta kietoo puistonurmen ympärille Dyke Marchin. Lavalla upea Anjimile sormeilee kitaraansa, yleisö huokaa vatsanpohjastaan, ilmoille purkautuu makeankirpeä ihastus. Hän laulaa: she doesn’t want to go with me / fuck my useless bullshit poetry /cuz she doesn’t want to go with me / no no no / she wants to go with him/ and it’s awful but I understand / I am a foolish girl and he’s a man /

Feministiset tapahtumat. To Our Harassers –speak out, ResisDance –bileet, Ääriviivoja / Outlines: Feministinen elokuvafestivaali feat. live talk show, Feministinen Foorumi, Feministinen kiroiluiltama, Ruskeat tytöt, rasismi ja ihmisoikeudet -seminaari.

Tapahtuma flyer ResisDance (ei minun taidettani).

Lopuksi halusin kertoa vuodestani visuaalisesti:

Suomessa on syksyllä 2015 keskusteltu raiskauksesta.

Uuden vuoden toiveeni on, että voisimme vihdoin lopettaa uhreja syyllistävän puheen. Lisäksi haluan vielä kerran tähdentää: Kyse ei ole "jostain muusta kulttuurista", jossa miehet raiskaavat naisia. Kyse on globaalista patriarkaatista ja raiskauskulttuurista, jossa suomalaiset miehet raiskaavat siinä missä ne "muutkin miehet".

(Veri, öljyväri, minä kolmevuotissyntymäpäivänäni)

Marraskussa Rasikauksen tekopyhät -kirjoitustani kävi viikossa katsomassa 200,000 henkilöä. Muiden julkifeministien tavoin sain vyöryn kannustavia ja rohkaisevia viestejä. Lisäksi sain kourallisen viestejä suomalaisilta, valkoisilta cismiehiltä, jotka rikkoivat #verkkorauhaa.

Hei Henkka, älä viitti olla tollanen.

Jartsakin vaivautui lähettämään viestiä!

FemAct julkaisi Nyt-liitteen kirjoituksen Saara Särmästä ja feminismin vuodesta. Saatesanoikseen he panivat:

"Maailmalla vuosi 2015 muistetaan feminismin vuotena." Iz because you haven't seen 2016 yet 🔥

Koko sykkivän, idealistisen ja kiukkuisen feministisydämeni pohjasta allekirjoitan tämän. 2016, you have been warned. <3

Share this post: